Perinnebiotoopit – eläintalouden synnyttämät luontotyypit

Ihmisen toiminta on tuottanut kokonaan uusia luontotyyppejä, joita ei ollut täällä olemassa ennen ihmisen saapumista näille leveysasteille. Nämä kulttuurivaikutteiset luontotyypit ovat monelle eläinlajille elintärkeitä, ja usein ne ovat visuaalisesti ihmissilmää miellyttäviä ja hyviä luontokuvauskohteita.

Avoimet perinnebiotoopit

Avoimet perinnebiotoopit ovat Suomessa lähinnä erityyppisiä niittyjä. Niityt ovat harvinaistuneet Suomessa maatalouden muutoksen vuoksi, mutta nykyään niittyjä pyritään myös ylläpitämään niittyjen raivauksen ja lampaiden avulla. Lisäksi maanomistajia kannustetaan perustamaan uusia niittyjä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Monet hyönteiset, kuten useat perhoset ovat niityistä riippuvaisia, ja myös monet hyönteisiä syövät linnut ovat niittyjen asukkeja. Voipa niityn yllä hämärässä nähdä hyönteisiä pyydystävän lepakonkin.

Erityyppisten niittyjen, kuten tulva- ja suoniittyjen lisäksi Suomesta löytyy myös joitain nummia. Nämä ovat puuttomia alueita, joita on syntynyt jonkin verran saaristoon ja rannikolle, kun alkuperäisen puuston kadottua laidunnuksen ja hakkuiden vuoksi jäljelle on jäänyt lähinnä kataja-, kanerva- ja variksenmarjakasvustoa. Suurin nummemme sijaitsee Korppoon Jurmon saaressa.

Puustoiset perinnebiotoopit

Puustoiset perinnebiotoopit harvinaistuvat samasta syystä kuin puuttomatkin: maatalouden muutos ja keskittyminen tehotuotantoon tekevät metsälaitumet, hakamaat ja lehdesniityt tarpeettomiksi.

Hakamaat ovat karjalaidunnuksen vuoksi harventunutta metsää, jossa heinäkasvit viihtyvät runsaslukuisina. Tällaiset harvat ja erittäin valoisat metsät ovat nykyään erittäin harvinaisia ja monet sellaisissa oloissa viihtyvät kasvit suorastaan uhanalaisia.

Metsälaitumet muistuttavat hakamaita, mutta ne ovat tiheämpipuustoisia ja kasvillisuusmaton muodostaa tavalliset metsäkasvit. Metsälaitumille on ominaista suuret muurahaispesät ja tiettyjen harvinaisten sienten suuret esiintymät.

Lehdesniityt, kuten nummetkin, ovat pääasiassa saaristossa esiintyviä perinnebiotooppeja. Lehdesniittyillä karjan laidunnuksen seurauksena niittykasvit ovat saaneet vallan. Lisäksi puista on katkottu lehdeksiä karjalle syötäväksi. Manner-Suomessa lehdesniittyjä on vain alle 100 hehtaaria, joten on kyse todella harvinaisesta biotoopista.

Tulevaisuus

Nykyään on herätty perinnebiotooppien katoamiseen. Useat kasvi-, eläin-, ja lintulajit tarvitsevat perinteisiä ympäristöjä elääkseen ja lisääntyäkseen. Luonnonmukaisen viljelyn ja karjatalouden yleistyminen auttavat osaltaan perinnebiotooppien ylläpidossa, ja aktiivinen uusien niittyjen muodostaminen on jo parantanut joidenkin lajien tilannetta. Nämä kauniit ja ympäristölle tärkeät ekosysteemit ovat myös merkittävä kulttuurinen aarre, jonka arvo on lopultakin ymmärretty. Näiden ympäristöjen tulevaisuus ei kuitenkaan ole turvattu, vaan työtä ympäristöjen ylläpitoon ja ihmisten informoimiseen tullaan tarvitsemaan jatkossakin.