Yksi LTMP-tapahtuman (Mäntsälä) esiintyjistä, Esko Kivistö, teki tuvalle tiivistelmän piilokojuihin liittyvistä lupa-asioista. Tässä tiivistelmä luettavaksi.

Koju maastoon – luvallisesti

Suomessa on maata noin 6 ha jokaista suomalaista kohti. Siitä huolimatta jokaisella suomalaisella luonnonvalokuvaajalla ei ole edes sitä yhtä aaria käytettävissä omaa maata, mihin kuvauskojun tarvikkeineen sijoittaa. Vieraalle maalle mieli tekee. Toiveita hyvistä kuvista herättävän kuvauspaikan löytäminen ei ole ongelma. Ongelmana on kojunpitoluvan saaminen ko paikalle.

Suomen kiinteistöjen omistajatiedot löytyvät lainhuutorekisteristä, johon tietoja tallentavat 13.12.2009 saakka käräjäoikeudet ja 1.1.2010 alkaen Maanmittauslaitos. Rekisterin käyttö on maksullinen, viranomaiskäyttöön tarkoitettu. Rekisterin tiedot ovat julkisia ja niistä on mahdollista saada tietoja korvauksetta. Laajat tiedostolistaukset ovat maksullisia. Käräoikeuksien kanslioista ja maanmittuslaitoksen toimipaikkoja on harvassa, mutta myös kuntien teknisen puolen henkilöstöllä on valmius kiinteistötietojen käsittelyyn.

Kiinteistötunnunuksen ilmoittaminen on helpoin tapa saada omistajan tiedot. Useinkaan sitä ei kysyjä tiedä. Tarkka kartta kohteesta riittää useimmiten myös kohteen yksilöintiin. Tämän perusteella kiinteistötunnus on löydettävissä.

Kiinteistön omistajia ja haltijoita on monenlaisia:

-  Luonnollinen henkilö omistajana sopii tai on sopimatta kuvauskojun pidosta haluamallaan tavalla. Usean henkilön omistaessa yhdessä kiinteistön lupa tulee saada kaikilta, jos eivät ole sopineen keskenään puhevallan käytöstä muutoin.

-  Kuolinpesän osakkaat sopivat yhdessä yksimielisesti, jos eivät ole valtuuttaneet pesän hoitajaa sopimaan asioita.

-  Yhtiön omistamista alueista sopii ensisijaisesti toimitusjohtaja. Isoissa yhtiöissä maankäyttöasioita hoitaa yhtiön lakimies tai isännöitsijä tms.

-  Kuntien maankäyttöasioita hoitaa teknisen puolen henkilöstö. Vaihtelee kunnan koon ja toimintatapojen mukaan.

-  Valtion maanomistusasiat on jaettu usealle hallinnoivalle viranomaiselle. Ellei hallinnoiva valtion viranomainen näy lainhuudosta, niin sitä on helpompi tiedustella kunnan teknisen puolen kiinteistöasioita hoitavilta, sillä he ovat usein yhteydessä valtion viranomaisiin.

-  Seurakunnan maan asioista vastaavat taloushallinnon henkilöstö, kuten talouspäällikkö tai vastaava.

-  Yhteisten alueiden hallinnosta vastaa järjestäytyneissä osakaskunnissa hallitus ja järjestäytymättömissä osakaskunnissa pitää saada lupa kaikilta osakkailta, mikä on käytännössä mahdotonta. Yhteisiä alueita ovat useimmat vesialueet ja rannat.

-  Vuokra-alueella lupa kuvauskojun pitoon tulee saada sekä maan omistajalta ja vuokralaiselta. Maanomistaja tietää useimmiten myös vuokraustilanteen, mutta merkittävä osa vuokrasopimuksista tulee kirjata ja silloin vuokralainen näkyy rasitustodistuksesta.

-  Kiinteistöön kohdistuu usein myös pysyviä käyttöoikeuksia kuten teitä, johtolinjoja, maa-aineksen otto-oikeuksia, venevalkamia jne. Kun kuvauskojulla on vähänkin vaikutusta erityisen oikeuden käyttöön, tulee oikeuden omistajalta saada myös lupa. Erityiset oikeudet ilmenevät kiinteistörekisterin otteesta. Kiinteistörekisteriä pitää Maanmittauslaitos.

Kun kojunpitolupa näyttää neuvottelun edetessä mahdolliselta, tulee myös varmistaa oikeus käyttää kiinteistöön kuuluvia ja sinne johtavia yksityisteitä kulkemiseen. Kiinteistöön kuuluviin teihin antaa luvan omistaja ja yksityisiin teihin tiekunta. Yksityistien jatkuva käyttö oikeuttaa tiekunnan perimään käyttömaksua. Yhteyshenkilön saa selville Maanmittauslaitokselta tai kunnasta, jos kiinteistön omistaja ei sitä muista. Jos yksityistä tietä on avustettu julkisin varoin, ei tiekunta voi kieltää 10 vuoteen satunnaista tien käyttöä. Ei koske metsäautoteitä. Jatkuvaa tien käyttöä kojun pitoon ei voi pitää satunnaisena.

Kun luvan mukainen kuvauskoju tuottaa kunnon kuvia, niin muistakaa Kujalan Lassin ohje ja antakaa myös maanomistajalle kuvia muistoksi!

Parhaiten maanomistajan yhteystietojen hankinnassa voi auttaa paikallisolot tunteva viranomainen, mutta yleisellä tasolla kuka tahansa Suomen kiinteistöjärjestelmän tunteva, vaikkapa minä!

Esko Kivistö
.