Tammihiiri (Eliomys quercinus) on jyrsijä, joka kuuluu unikekojen heimoon. Se viettää talven siilin tavoin horroksessa. Suomessa tammihiiriä on hyvin vähän, jossa se on erittäin harvinainen ja uhanalainen.

Levinneisyys

Tammihiiren levinneisyysalue ulotuu idässä Uralille ja etelässä Pohjois-Afrikkaan. Tammihiirtä on tavattu Suomessa vain pienellä neliökilometrin suuruisella alueella Heinolan itäpuolella.

Tuntomerkit

Tammihiiri on hieman pienikokoisempi kuin isorotta. Tammihiiri on 9-13 cm pitkä ja häntä on 9-12 cm. Tammihiiri on 25-150 g:n painoisena pienehkön rotan kokoinen ja pyöreähkö rakenteeltaan. Tärkeimpiä tuntomerkkejä ovat musta naamakuvio, valkea vatsa sekä paksu häntä, jonka on päässä kärkitupsu.

Elinympäristö

Laji suosii reheväkasvuisia lehtoja. Tammihiiret elävät siis eritoten rehevillä järvilehdoilla, mutta niitä tavataan myös jäkälämänniköissä. Etenkin Keski-Euroopassa tammihiirtä on tavattu myös ihmisasutusten läheltä.

Ravinto

Luonnossa tammihiiri syö marjoja, hedelmiä, silmuja, siemeniä, erilaisia toukkia sekä hyönteisiä. Joskus ne saattavat napata jopa linnunpoikasia.

Lisääntyminen

Tammihiiret parittelevat toukokuun lopuilla, ja noin kuukauden kantoajan jälkeen naaras synnyttää 2-8 poikasta. Poikaset kehittyvät hitaasti ja lähtevät emon luota vasta loppukesällä. Keski-Euroopassa tammihiirille saattaa syntyä kaksikin poikuetta kesän aikana.

Elintavat

Tammihiiri kiipeilee mielellään ja käyttäytyy kuin orava. Se nukkuu päivisin häntään kietoutuneena ontossa puussa, linnunpöntössä tai vanhassa oravanpesässä. Tammihiiri talvehtii horroksessa syyskuusta toukokuuhun