Objektiivi on linssi tai linssijärjestelmä, joka muodostaa optisen kuvan kohteesta. Objektiivin kuva voidaan projisoida kuvatasolle sellaisenaan (kamera, projektori) tai sitä voidaan tarkastella okulaarin avulla (kiikari, kaukoputki, mikroskooppi).

Kuvausobjektiivi on kameran runkoon liitettävä linssijärjestelmä, jonka tehtävänä on keskittää valonsäteet kamerassa olevaan filmiin tai kuvakennolle.

Objektiivin polttoväli ja aukko

Objektiivin tärkeät ominaisuudet ovat polttoväli ja aukko. Yksinkertaisessa linssissä polttoväli on etäisyys linssistä kuvatasoon, johon syntyy terävä kuva äärettömän kaukana olevasta kohteesta. Aukko tällaisessa linssissä on polttoväli jaettuna linssin halkaisijalla. Jos esimerkiksi polttoväli on 100 mm ja linssin halkaisija on 40 mm, niin aukko on 2.5 ja sitä merkitään f:2.5 tai 1:2.5. Aukko kertoo, kuinka paljon valoa objektiivi kykenee toimittamaan kuvatasoon. Mikäli objektiivissa on mahdollisuus suuren aukon käyttämiseen, kykenee se heikohkonkin valoisuuden vallitessa toimittamaan niin paljon valoa filmikameran filmille tai digitaalikameran ilmaisimelle, ettei valotusaikaa tarvitse pidentää riittävän valomäärän keräämiseksi siten, että kameran tärähdysvaara valotuksen aikana kasvaa. Kirkkaalla valolla puolestaan aukkoa voidaan pienentää, koska valoa tulee muutoinkin runsaasti vähäisen tärähdysriskin lyhyillä valotusajoilla. Aukon pienentäminen vaikuttaa lisäävästi objektiivin tuottaman kuvan syväterävyyteen. Mitä pienempi aukko (eli suurempi lukuarvo), sitä laajempi on syvyyssuuntainen terävyysalue. Näin ollen runsaassa valossa voidaan kuvan syvyysterävyyttä parantaa valitsemalla pienempi aukko, joka ei vielä aiheuta tärähdysvaaraa tai tee jalustan käyttöä välttämättömäksi tärähdyksen ehkäisemiksi. Suurella aukolla on mahdollista luoda kuvaan voimakkaita vaikutelmia vaihtelevalla terävyysalueella.

Objektiiviryhmiä

Normaaliobjektiivi

Objektiivit jaetaan karkeasti luokkiin polttovälinsä mukaan. Normaaliobjektiivi vastaa suurin piirtein ihmissilmän normaalia perspektiiviä ja tuottaa noin 46° kuvakulman (kinofilmikamerassa polttoväli 43-55mm).

Laajakulmaobjektiivi

Sitä laajemman kuvan tuottavia objektiiveja kutsutaan laajakulmaisiksi, suppeamman kuva-alan objektiiveja puolestaan kauko-objektiiveiksi. Zoom-objektiivi tarkoittaa linssiä, jonka polttoväliä voi muuttaa siten että tarkennusetäisyys pysyy vakiona.

Objektiivin polttoväli ilmoitetaan yleensä millimetreissä. Normaaliobjektiivin polttoväli vaihtelee käytettävän filmin koon mukaan, esimerkiksi kinofilmillä se on noin 50 mm, isommilla 645-järjestelmän kameroilla 80 mm. Tämä on suunnilleen kuvan diagonaalin mitta. Mitä suurempi polttoväli, sen pienempi kuvakulma ja sen suurempana kohde kuvautuu.

Kaikkein laajimmman kuva-alan, 180 asteen kuva-alan tarjoavaa laajakulmaobjektiivityyppiä sanotaan kalansilmäobjektiiviksi. Sen polttoväli kinofilmikamerassa voi vaihdella 8 mm:stä 16 mm:iin. Kalansilmäobjektiivin kuva on tynnyrimäinen, missä kuvan keskiosat ovat pullistuneet paksuksi keskeltä päiden kutistuessa molempiin suuntiin. Kalansilmäobjektiivilla voidaan kuvata helposti panoraamakuva. Nykyään tynnyrivirhettä korjataan digitaalisesti kuvienkäsittelyohjelmalla, millä kuvan keskiosat kutistuvat ja reunat pullistuvat, jolloin kuva muistuttaa enemmän normaaliobjektiivilla otettua tavallista valokuvaa. Ellei ole käytettävissä laajakulmaobjektiivia tai kalansilmäobjektiviia, on mahdollista ottaa samasta kohteesta 2-4 valokuvaa osittain päällekkäin ja yhdistää ne sähköisesti kuvienkäsittelyohjelmalla, jolloin myös saadaan panoraamavaikutelma.

Teleobjektiivi

Kinofilmiä käytettäessä laajakulmaisina voidaan pitää objektiiveja, joiden polttoväli on 35 mm tai alle, tele-objektiiveina taas yli 80 mm polttovälisiä objektiiveja.

On olemassa myös erikoisobjektiiveja, jotka ovat tiettyyn käyttöön tarkoitettuja erikoislinssejä.

Makro-objektiivit

Makro-objektiivit tarkentavat lähelle eli ovat hyviä kuvattaessa kohteita, jotka ovat pieniä kuten hyönteiset ja pienet kasvit. Tällaisilla linsseillä päästään kuvaamaan kohteita luonnollisessa tai vielä suuremmassa koossa. Nykyaikainen valovoimainen makro-objektiivi sopii kyseiselle polttovälialueelle myös yleiskäyttöön. Vanhimmilla makro-objektiiveilla sen sijaan saattoi olla vaikeuksia tarkentaa äärettömään asti.

Kauko-objektiivi

Kauko-objektiivi sopii lintujen ja muiden kaukana kamerasta olevien kohteiden kuvaamiseen. Kinofilmikamerassa tyypillinen polttoväli tällaisille on yli 80 millimetriä. Puhekielessä kauko-objektiivia kutsutaan teleobjektiiviksi. Teleobjektiivi on kuitenkin tekninen rakenne, jolla objektiivin todellinen pituus saadaan polttoväliä lyhyemmäksi. Käytännössä kaikki nykyiset pienkameran kauko-objektiivit ovat telerakenteisia. Muotokuvauksessa suositaan kinokamerassa usein noin 100-millimetrisiä objektiivejä, jotka mahdollistavat syväterävyysalueen muuntelun ja tuottavat laajakulmaisempaa objektiivia miellyttävämän perspektiivin. Kauko-objektiivilla otetuille kuville on luonteenomaista syvyyssuuntaisia etäisyyksiä litistävä vaikutus. Tämä kuvan perspektiivi riippuu kuitenkin vain kuvausetäisyydestä. Kaukaa otetussa kuvassa syvyyssuuntaiset etäisyyserot näyttävät kutistuvan ja läheltä otetussa kuvassa etäisyyserot näkyvät liioitellusti.

Laajakulmaobjektiivi

Laajakulmaobjektiivi sopii laajojen näkymien tallentamiseen ja kuvaamiseen ahtaissa tiloissa. Se on arkkitehti- ja maisemakuvauksessa erinomainen objektiivi. Siinä on suuri syväterävyysalue. Peiliheijastuskameroiden laajakulmien rakennetta kutsutaan retrofokus-tyyppiseksi. Siinä objektiivin etäisyys kuvatasosta saadaan polttoväliä pidemmäksi.

Kalansilmäobjektiivi

Kalansilmällä tarkoitetaan voimakasta vääristymää, josta usein pyritään pääsemään eroon, mutta tässä objektiivissa se toimii tehokeinona. Kalansilmäobjektiivit ovat myös äärimmäisen laajakulmaisia. Efekti johtuu objektiivin voimakkaasta muotoilusta, joka vääristää suhteita kuvan reunoilla. Kuvaan saadaan usein pyöreä tai kupumainen efekti kun maisema vääristyy tietyn säteen ympärille.

Objektiivin puhdistaminen

Normaaliin puhdistukseen kuuluu pölyn poistaminen puhtaalla tarkoitukseen tehdyllä harjalla. Sen jälkeen pinta voidaan pyyhkiä nukkaamattomalla kankaalla tai paperilla (ns. linssipaperilla). Erityisen tarkasti on varottava pölyn (hiekan) jäämistä pyyhittävälle alueelle, koska linssin pinnalla on suhteellisen pehmeä pinnoite, jonka naarmuuntuminen heikentää kuvan laatua. Varsinaisen lian poistoa voi yrittää kostuttamalla linssin pinta ennen pyyhkimistä. Vettä tai liuottimia ei saa kuitenkaan ruiskuttaa linssin pinnalle, koska neste tunkeutuu objektiivin sisään.