Norppa (Phoca hispida) on varsinaisiin hylkeisiin kuuluva laji, jonka edustajat elävät pohjoisilla alueilla. Aikuiset ovat 85–160 senttimetriä pitkiä, ja painavat 40–90 kilogrammaa. Norpat voivat elää jopa 35-vuotiaiksi. Muista hylkeistä norpat eroavat muun muassa lyhyemmän kuononsa ja litteämmän naaman osalta. Norpan erottaa myös sen selässä ja kyljissä olevista vaaleista renkaista. Norppien silmät katsovat enemmän eteen kuin muiden hylkeiden, luoden vaikutelman inhimillisistä kasvoista.

Eri alueilla elävät populaatiot ovat kehittyneet eri alalajeiksi:

Phoca hispida hispida: Euroopan arktiset rannikot, Venäjä, Kanada ja Alaska, mukaan lukien Novaja Zemlja, Huippuvuoret, Grönlanti ja Baffininsaari.
Phoca hispida krascheninikovi: Pohjoinen Beringinmeri
Phoca hispida ochotensis: Kamtšatkan niemimaa, Ohotanmeri ja etelään 35°N asti Japanin Tyynenmeren-rannikkoa pitkin.
Phoca hispida botnica eli itämerennorppa: Itämeri, Pohjanlahti, Suomenlahti.
Phoca hispida ladogensis eli laatokannorppa: Laatokka
Phoca hispida saimensis eli saimaannorppa: Saimaa
Kolme jälkimmäistä alalajia elävät eristyksissä toisistaan, kuten myös niiden lähisukulainen baikalinhylje (Phoca sibirica). Ne ovat jääkauden aikaisia reliktejä, jotka ovat sopeutuneet elämään makean tai murtoveden olosuhteissa, eikä niillä ole geenivaihtoa muiden alalajien kanssa. Saimaannorppa on erityisen uhanalainen, jäljellä on parisataa yksilöä.

Norppaa on aikaisemmin metsästetty, mutta tällä hetkellä se on Itämerellä kokonaan rauhoitettu. Metsästyksen uudesta aloittamisesta on ollut keskustelua etenkin Perämeren alueella.

Vanhojen lähteiden mukaan myös Äänisessä sanotaan olleen tai olevan oma kiehkurahylje eli norppakanta, kyseistä hyljettä on tavattu ainakin vielä 1974.

Itämeren alueella tavataan hylkeistä norpan ohella kirjohyljettä sekä harmaahyljettä eli hallia.