Luonnonperintösäätiö suojasi

19.06.2009 - kommentteja 0

Urjalaan kaksi uutta luonnonsuojelualuetta

Luonnonperintösäätiö on kesäkuun puolivälissä ostanut kaksi puustoista metsäkappaletta Urjalasta Kiimankulmantien varrelta. Metsät kuuluivat Kalliolan tilalle, yhteensä niiden pinta-ala on 11 hehtaaria – metsäkappaleet ovat 5,7 ja 5,3 hehtaarin suuruiset – ja ne sijaitsevat runsaan kilometrin etäisyydellä toisistaan Kortejärven läheisyydessä.

Urjalaan kaksi uutta luonnonsuojelualuetta

Luonnonperintösäätiö on kesäkuun puolivälissä ostanut kaksi puustoista metsäkappaletta Urjalasta Kiimankulmantien varrelta. Metsät kuuluivat Kalliolan tilalle, yhteensä niiden pinta-ala on 11 hehtaaria – metsäkappaleet ovat 5,7 ja 5,3 hehtaarin suuruiset – ja ne sijaitsevat runsaan kilometrin etäisyydellä toisistaan Kortejärven läheisyydessä.

Toinen metsistä – Pyssynkangas – alkaa Kalliolan pihapiirin takaa. Merkittävin osa Pyssynkankaasta on kallion ja pihapiirin välistä kallionalusmetsää, jossa kasvaa rehevällä pohjalla suuria kuusia, sekapuina kilpikaarnamäntyjä, jonkin verran vanhoja koivuja sekä muutama huomattavan kookas raita. Metsän ytimessä ylenee todellinen kuusijättiläinen, jonka juurelta säätiön edustajat löysivät runsaasti liito-oravan papanoita. Merkkejä liito-oravasta löytyi myös muualta metsästä.  Metsän sisään jää kaksi pientä niittyä, joilla perhoset viihtyvät ja joiden viereltä ylenevissä tummissa kuusissa rupattelee laulurastas.

Kuva Pyssynkankaan alueelta.

Alempi metsäkappale, Haapalaaksoksi nimetty, sijaitsee erillään peltomaiseman saartamana. Se on vuosikymmeniä sitten ollut metsälaitumena, minkä jälkeen se on saanut kuten Pyssynkangaskin kasvaa omassa rauhassaan täysin kirveen- ja metsätyökoneen koskemattomana. Haapalaakson metsää luonnehtii suuri koivulahopuun määrä – lahoa on sekä pökkelöinä että maapuuna kaikkialla.  Alkukesän retkellä tässä metsässä voi kuulla käpytikan poikasten kerjuuäänet samanaikaisesti kahdesta eri pesäkolosta. Metsän keskiosaa hallitsevat suuret haavat, jotka kohottavat leveät latvuksensa muun puuston yläpuolelle.

Kuva Haapalaakson alueelta.


Kalliolan omistaja oli vartioinut metsiensä koskemattomuutta tarkkaan eikä ollut taittanut niistä risuakaan vuosikymmeniin. Metsistä tulee nyt pysyviä, lailla suojeltuja luonnonsuojelualueita Luonnonperintösäätiön omistuksessa.

Luonnonperintösäätiö on perustettu vuonna 1995, ja sen toiminta on ollut 2000-luvulla merkittävässä kasvussa. Säätiö saa varansa yksityisistä lahjoituksista ja sen päätehtävänä on suojella suomalaista metsäluontoa. Viime aikoina säätiö on tarjonnut metsänystäville mahdollisuutta osallistua suojelutapahtumaan uusin keinoin – säätiön kautta voi ostaa palan ikimetsää tai antaa sellaisen lahjaksi vaikkapa merkkipäivänä. Säätiöön voi tulla mukaan myös säännölliseksi kummilahjoittajaksi.

Lisätietoja ja kuvia:

toiminnanjohtaja Anneli Jussila 040-5863950
.
http://www.luonnonperintosaatio.fi





Kommentit

Kukaan ei ole vielä kommentoinut tätä. Luo oma tunnus ja kommentoi?

Kommentointi ei ole mahdollista tällä weblogilla