Kun on kuvannut useita vuosia samalla rungolla, on toimintojen kanssa niin sinut, että toiminnot ovat jo selkärangassa eikä niitä tarvitse hakea. Samalla tietää ja tuntee oman kameransa toimintakyvyn ja osaa suhteuttaa kuvaamisensa sen ja omien taitojen mukaan. Siksipä en juurikaan ajattele merkin vaihtamista vaan rungon uudempaan malliversioon päivittämistä.

Naisihmisenä en häpeä kirjalliseen manuaaliin tarttumista maastossakaan. Tiedän minkälaisia kuvia halauisin ottaa, mutta nappulat ovat kadoksissa. Kameran takapaneelin valikko on kasvanut niin suureksi, että sivuilla jo menee sekaisin. Kontrollipaneeli kameran yläpinnallakin on niin täynnä merkkejä, että hirvittää. Ehkä joku tarvitsee niitä kaikkia. Muutaman viikon testiaikana päätän keskittyä vain muutamiin asioihin enkä opetella koko kameraa. Menihän omanikin, paljon yksinkertaisemman kameran, täydelliseen opetteluun monta vuotta, ja taidanpa opetellla asioita vieläkin.

Ymmärrän hyvin, että isonumeroiset kamerat vetävät miehiä puoleensa. Niissä on mitä näprätä. Mutta ovathan ominaisuudetkin kehittyneet ja paljon. Suljinnopeus, valovoimaisuus, tarkennuspisteiden määrä ja monet muut ominaisuudet ovat aivan omaa luokkaansa näissä ns ammattikameroissa. Nikonin D7000 on omiaan nopeiden liikkeiden ja hämärien valojen kuvaukseen ja luontokuvauksessa se tarkoittaa nimenomaan lintu- ja nisäkäskuvausta.

En ole koskaan aikaisemmin käyttänyt, en edes omassa D70, scene mode -ominaisuuksia. Nyt, D7000 niitä on tarjolla kokonaista 19 kappaletta kun D70 niitä on 6 kappaletta. Ja kappas, nehän ovatkin ihan käteviä. Toki aina sattuu tilanteita, joissa valmisvalikkotoiminto ei tuota haluttua lopputulosta, mutta suurimmassa osassa ne toimivat. Iltauaringonlasku, ruskakuva ja siluettikuva onnistuvat mielestäni oikein hyvin ja olen tyytyväinen, mainoa peli! Itseasiassa olen todella yllättynyt kuinka hyvin ne toimivat. Kun en ole kovin innokas enkä taitava kuvien käsittelijä, niin valmisasetukset auttavat asiaa. Kuvat ovat selvästi kontrastikkaampia ja värikylläisiempiä kuin samoilla asetuksilla otetut ”tavalliset” kuvat. Koska minulla ei ole vertailukohtaa kun en ole moisia toimintoja ennen käyttänyt edes pokkareissa, en osaa sanoa onko D7000 scene mode -asetukset huikeasti parempia vai ihan normaaleja.

Kasvikuvissa turvaudun silti vanhoihin keinoihin, suljin nopeus automatiikalle ja muut säädöt manuaalisesti. Mutta kamera -tai minä- tuottaakin pettymyksen: tarkennus livahtaa kovin helposti kohteen taustalle. Näin ei käy jos kohde on keskellä kuvaa, mutta kun yrittää tarkentaa kohteeseen ja sitten sijoittaa kohteen kuvan reunaan, niin hups, ja tarkennus on jo livahtanut muualle. Teen hikisiä yrityksiä ja aina sama tulos. Sormi ei vain ole tottunut noin herkälle liipasimelle ja luulen, että saisin harjoitella kauan ennenkuin tottuisin tarkennuksen ominaisuuksiin. Monipistetarkennuksella asia hoituu, mutta jos haluaa kuvia lyhyellä syväterävyydellä kasveista automaattitarkennuksella on vaikeuksissa.

Yhteenvetona voisin todeta, että D7000 on aivan varmasti loistava kamera, mutta se ei sovi aloittelijalle. Lisäksi suuri valovoima (ISO arvot max 6400 ja lisäasetuksella jopa huimat 25 600) tekee siitä varmasti halutun luontokuvauskameran. Videointimahdollisuus on myös mielestäni vain plussaa. Jos hankkisin itselleni nyt uuden kameran, ottaisin sen ehdottomasti videointi mahdollisuudella. Videointi digijärkkärillä vaatii kyllä tottumista, varsinkin tarkennuksen suhteen, mutta kuvan laatu on todella hyvää. Ja miksipä en silloin hankkisi sitä parasta mahdollista teknistä laatua jota on tarjolla.

Nopea tarkennus

Siluetti

Plussat
- paljon ominaisuuksia (kts miinukset)
- valovoimaisuus
- tarkennusken nopeus
- videointiominaisuus

Miinukset
- vain tottuneisiin käsiin
- valikkojen ja ominaisuuksien suuri määrä, kun tottunut kameran käyttäjä ottaa kuitenkin omilla asetuksillaan manuaalisesti
- parhaimmillaan lintu- ja nisäkäskuvauksissa (joistakin tämä voi olla plussaa)

Yhteistyössä Rajala Camera
Teksti ja testikuvat sekä videot: Elina Enho

 

{extended} Jaa Facebookissa