Luonto- ja luontokuvafoorumi

Olen menossa Kevolle kuun lopussa kävelemään sen kanjonireitin läpi. Aikaisemmilla vaelluksilla mukana on ollut vain todella kevyt kameravarustus, enintään dslr-kitti. Tarkoitus on kulkea neljässä-viidessä päivässä tuo reitti.

Otan mukaan kevyen jalustan ja Nikonin D7000:sen. Linsseiksi ajattelin 8-16 ja 16-85. Mukaan myös pyöröpola ja puoliharmaa sekä ND8 filtterit. Ehkä Nikonin 60/2.8 micro ja 35/1.8.

Onko kellään mitään vinkkejä kuvaukseen tai Kevon kanjoniin? Tekeekö telellä mitään tuolla? En viitsisi turhaan kuskata 1,5kg teleä mukana.

Viime kesältä: http://mikkoh.1g.fi/kuvat/Collections/UKK+2010/

     

Varmaan mennään sitä lyhintä reittiä, kunhan ei uida tarvii
Vielä en ole nähnyt sellaista maastoa Suomen luonnonpuistoissa missä en 20km kulkisi päivässä. UKK-reissullakaan ei menty polkuja pitkin vaan tunturien yli, koska maisemat olivat parempia

En varmaan kuvaa mahdottomasti tai ainakaan käytä siihen aikaa mahdottomia. ( en jää odottamaan puoleksi tunniksi pilvien siirtymistä sopivaan kohtaan tms. tai lähde metsästämään kuvaa riekosta joka lensi johonkin 50m päähän. Ensisijaisesti siis lähdetään nauttimaan luonnosta annetulla aikavälillä ja kuvaaminen tulee vasta sen jälkeen. Varmaan jotain 500 kuvaa nyt tulee ehkä otettua.

Vaelluskokemusta on ihan hyvin, mutta ei muutaman kilon kaluston kanssa. Nyt melkein harmittaa kun se 55-200 VR tuli myytyä ja nyt ainoat telet ovat 70-200 VR ja 300/4 AF-S :D

     

Kevolla en ole käynyt (vielä: elokuussa reissu sinne), mutta ylipäätään en lähtisi Lappiin ilman teleä. Tietty makuasia, mutta avoimessa maastossa on kiva poimia yksityiskohtia vähän kauempaakin. Kovin usein kun sattuu tilanteita, että maisema itsessään ei ole kovin erikoinen, mutta jokin pieni osa siitä, kuten pala taivasta tai kaukaisuudessa siintävä tunturinhuippu voivat olla kuvauksellisia.

Itse kannan vaellustelenä 70-200/4 IS:ää, joka on onneksi aika kevyt. Polttovälialue on juuri passeli maisemakuvaukseen ja putki toimii loittojen kanssa myös makrona.

     

Itse kannan vaellustelenä 70-200/4 IS:ää, joka on onneksi aika kevyt. Polttovälialue on juuri passeli maisemakuvaukseen ja putki toimii loittojen kanssa myös makrona.

Totta. Mulla tulee eteen myös toinen viikon reissu vielä Espanjaan jossa tarkoitus on kuvata enemmänkin muutama päivä, joten kun törmäsin sopivaan tarjoukseen Saksasta Nikonin AF-D 180mm f2.8 linssistä, niin tilasin sen sitten
70-200 VR on liian iso, fyysisesti ja painonsa osalta kätevään käyttöön rinkka selässä.

     

Joo, Kevolla ei saa polun ulkopuolella mennä kesäaikana. Keväällähän siellä on liikkuminen rajoitettu kokonaan.

     

Kevolla taitaa olla aika paljon portaitakin, reitti ei kulje vaan tasaista kanjonin reunaa. 3-4kg lisää repussa voi olla niitä ratkaisevia kiloja, että energiaa kuluu sen verran paljon etenemiseen, että kuvaus jää vähemmälle. Mäkin ottaisin väljän aikataulun, niin maistuu kulkeminen ja kuvaaminen.

Minäkin mielelläni käyttäisin matkaan enemmän aikaa, mutta se ei tässä ole vaihtoehtona. Periaatteessa varalla on vielä yksi päivä, mutta suunnitelmana pitää pitää tuo 4-5 päivää, että ehdin ajoissa takaisin seuraavalle reissulle.

     

Nämä ovat näitä vaeltajan vaikeita kompromisseja. Kannattaa muistaa, että ne viimeiset kilot ovat rinkassa aina ne raskaimmat. Se, mitä jaksaa kantaa mukana, on tietenkin hyvin yksilöllinen kysymys, mutta “täyspakkauksella” en lähtisi 20 km päivämatkoja kulkemaan helpossakaan maastossa. Kevolta minulla ei ole kokemusta. Itse priorisoisin mukaan tulevan kaluston annetuista vaihtoehdoista seuraavasti.

Jos kuljettu matka on 5 km päivässä, mukaan voisi ottaa rungon lisäksi 16-85, jalustan, telen ja makron.
Max. 10 km/päivä =>16-85, jalusta+tele.
Max 15 km/päivä => 16-85+jalusta
15-20 km/päivä => pelkkä 16-85.

Mutta nämä ovatkin todella henkilökohtaisia mielipiteitä. Meidän reissuilla päivämatkat ovat olleet 20-35km. Pari vuotta sitten lokakuussa kannoin mukanani järkkäriä sillä 80km Karhunkierroksella ja matkaan kului hieman alle 3vrk.

Nähtävästi matkaan lähtee kuvauskaluston osalta:
D7000
16-85vr
8-16
180/2.8
(35/1.8)
Gorillapod SLR ja Jobyn kuulapää

Painoa noilla on 3kg paikkeilla. Sen verran mitä normaalireissaaja kantaa ylimääräistä kamaa matkassa.

     

Minulle 20-35km päivämatkat eivät ole edes mitään rajojen hakua. Jos nyt unohdetaan päivämatka-arviot, kun kysymykseni eivät varsinaisesti siihen liittyneet.

Tele-kysymys selveni kiitettävästi ja kertomusten mukaan putoukset ovat ainakin hyviä kuvauskohteita. Nähtävästi myös pohjoisessa päässä on yksi hyvä maisemakuvauspaikka, jossa näkee koko kanjonin kun poistutaan kanjonista?
Onko mitään leirintäpaikkaa, mistä saisi hyviä auringonlaskukuvia?

     

Minulle 20-35km päivämatkat eivät ole edes mitään rajojen hakua. Jos nyt unohdetaan päivämatka-arviot, kun kysymykseni eivät varsinaisesti siihen liittyneet.

Tele-kysymys selveni kiitettävästi ja kertomusten mukaan putoukset ovat ainakin hyviä kuvauskohteita. Nähtävästi myös pohjoisessa päässä on yksi hyvä maisemakuvauspaikka, jossa näkee koko kanjonin kun poistutaan kanjonista?
Onko mitään leirintäpaikkaa, mistä saisi hyviä auringonlaskukuvia?

Leiriytyminen vain merkityille paikoille, joten siitä arpomaan. Aurinkohan ei tietty laske ennen 28. tätä kuuta.

70-200/2.8 on paras linssi Lapissa kuvatessa. Paino on aina makuasia - kirjaimellisesti. Jättää turhat makkarat ja säilykkeet veks, niin jo voi yhden loistavan linssin kantaa mukana. Ja se, että rinkka selässä ei vois kuvata varsinkaan 70-200/2.8-lasilla, se on aivan puppua

Jos on olet puhtaasti maisemakuvaaja, saat suurimman osan setistä noilla laajiksilla. Muussa tapauksessa telen jättäminen kotiin on jo aavistuksen itsepetosta.

EDIT: No niin tele oli jo setissä. Kevolle sitten vain.

     

70-200/2.8 on paras linssi Lapissa kuvatessa. Paino on aina makuasia - kirjaimellisesti. Jättää turhat makkarat ja säilykkeet veks, niin jo voi yhden loistavan linssin kantaa mukana. Ja se, että rinkka selässä ei vois kuvata varsinkaan 70-200/2.8-lasilla, se on aivan puppua

Jos on olet puhtaasti maisemakuvaaja, saat suurimman osan setistä noilla laajiksilla. Muussa tapauksessa telen jättäminen kotiin on jo aavistuksen itsepetosta.

Suurin ongelma mulla on ollut rinkan ja ison telen kanssa, että tuo Sniper-Pron hihna ei sovi yhteen rinkan lantiovyön kanssa ja anatomicin kanssa mennessä kaulahihnaa ei saa kunnolla rinkkaan niskan taakse kiinni. Niskalla roikottaessa 70-200 VR on painava. Miten sinä Antti tuota teleä kuskaat?

En odota kuvaavani pahemmin lintuja tai muita eläimiä tuolla reissulla, joten siitä syystä tele ei ollut heti “must”-listalla.

     

..Miten sinä Antti tuota teleä kuskaat?

En odota kuvaavani pahemmin lintuja tai muita eläimiä tuolla reissulla, joten siitä syystä tele ei ollut heti “must”-listalla.

Ihan raasti niskassa kiikareiden kanssa. Armeijassa niskassa oli rynkky ja kiikarit nyt kamera öbaut samaa painoluokkaa + kiikarit. Painoa saa pois lepuuttamalla opiskaa käsivarren päällä vähän kuin kantaisi vauvaa - juu get thö point? Oikeastaan toi on ainoa tapa, jolla kuvia saa ja tulee otettua sillon, kun pitää. Kamera on heti kuvausvalmiina.

     

Minä olen vaeltanut Kevon reitin kaksi kertaa. Reitti on vaativa, välillä kuljetaan kanjonin pohjalla, välillä noustaan skaidille. Olen kulkenut reitin molempiin suuntiin, ja mielestäni reitti kannattaa aloittaa eteläpäästä. Kevojoki ylitetään kolme kertaa, ylityspaikoilla on vaijerit. Ylitykset kannattaa tehdä niin, että kuljettaa kengät ja housut rinkassa, sillä vettä voi olla reilusti yli polven ja virtakin voi olla kova. Riippuu tietysti sadetilanteesta. Ylityksissä kannattaa pitää sukat jalassa, sillä kivet on liukkaita.

Reitillä näkee haukkoja ja jopa kotkia, joten tele voi olla ihan tarpeellinen. Kevon maisemat on huikeat, ja kuvattavaa riittää. Vesipääskyjä näkee lampareissa, harmaakuvemyyrät tulee kerjäämään ruokaa leiripaikoille, samoin kuukkelit.

Pisimmässä nousussa kanjonin pohjalta skaidille oli 444 rappusta, joten reisilihakset on kovilla. Mukavaa reissua.

     

Kevolla ei kylläkään mennä tyyliin tuosta vaan yli heittämällä...

Kyllä siellä sit kuitenkin mentiin.

Maisemat olivat kyllä upeat, parhaat mitä olen reissuillani nähnyt Suomessa. Lähdimme sunnuntaina aamulla kymmenen aikoihin matkaan ja painelimme pysähdellen 16,5km päähän yöksi, koska säätiedotuksen mukaan kova sadealue oli tulossa. 180/2.8 osoittautui myös hieman hitaaksi tarkentajaksi kun erästä suota ohittaessamme vierestä lähti pari kahlaajaa lentoon. Kennolle tallentui yksi juuri ja juuri terävä ja useampi epäterävä kuva. Sopuleita näkyi huomattavan paljon. Ihan vain leirissäkin istuessa saattoi nähdä parikin yhtäaikaa juoksemassa paikasta ohi. Koska ei ollut kiire, menimme varhain nukkumaan ( siis klo 18 ) kovan vesisateen piiskatessa pienen pientä 1-2h telttaamme.
Seurapiirirakon omaavana poistuinkin teltasta sitten seuraavan kerran klo 9 aamulla, 15 tunnin yöunien jälkeen
Vettä satoi edelleen ihan huolella, joten kuvia tuli vähemmän aamupäivän aikana, en halunnut lähteä kokeilemaan kaluston vedenkestävyyttä toden teolla. Kevon seinän kohdalla piekana huuteli, mutta kuvat olisivat vaatineet liian pitkää odotusta tai polulta poistumista, mitä ei saanut tehdä. ( pesä lähellä? )
Pikkuhiljaa sade lakkasi ja maisemat paranivat.

Fjiellun putouksen ylityksessä mukanani ollut serkkuni ( ensimmäistä kertaa metsässä siviilissä ) pääsi nauttimaan tunturipuron raikkautta ja otin siitä reissun ainoan videon. Sivuhuomautuksena pakko mainita, että Kevon ylitykset olivat yllättävän vaativia verrattuna UKK:n ylityksiin. Ilman vaijeria niiden ylittäminen tällaiselta tapilta kuin minä olisi vaatinut paljon enemmän keskittymistä ja jonkun kepin.

Perille pääsimme joskus yhdeksän aikoihin, 24,5km päivämatkan jälkeen.

Heti aamusta parit ylitykset ja pääsimme nousemaan taas kunnon tunturikkoon. Alunperin ihmettelin miksei reitti mene enempää kanjonissa, mutta sehän on selvää, siellä on paljon huonommat maisemat.
Sää oli sinäkin päivänä pilvinen, mutta oikeastaan parempi se oli kuin pilvetön taivas niin valokuvauksen kuin matkanteonkin kannalta. Ylhäällä tunturikossa toinen piekana lähti aivan vierestä, mutta vaikka kuvat tulikin, niin pois päin lentävästä piekanasta ei kummoista kuvaa saa
Kotkakin nähtiin yhdessä kohtaa kaartelemassa toisella puolella kanjonia, mutta etäisyys oli jo niin paljon, että jäätiin vain ihailemaan sen liitämistä.
Noustiin pois kanjonista ja matkaksi tuli vajaa parikymmentä kilometriä. Molemmilla olisi ollut kova hinku painella loppuun saakka kun matka taittui niin mukavasti, mutta emme kehdanneet enää soitella autonsiirtoa kello 23 illaksi ( olisi kyllä kuulemma voinut soittaa, auton tuonut henkilö oli mennyt nukkumaan vasta puoli kahden maissa ).
Ilta vietettiin iloisesti rupatellen kahden vanhemman miehen kanssa jotka jo tavattiin edelliselläkin leiripaikalla. Heidän kanssaan naurettiin miesten tavaramäärää. Siellä oli mukana niin 2dl purkkeja maitoa, täysiä purkkeja sikanauta-tölkkejä jne. vielä viimeisenäkin iltana vaikka kaverukset olivat kokeneempia vaeltajia. Näyttipä heillä olleen myös “hieman” miestä väkevämpääkin matkassa. Mietin että pari kiloa lasitavaraa on vielä vähän siihen verrattuna mitä heillä oli mukana

Yöllä sattui vielä ukkoskuuro siihen päälle, mutta aamulla oli jo komea keli. Paineltiin puolessatoista tunnissa viimeiset 6,5km ja retkemme päätökseen. Kuvia tuli minulle 627 ja niistä nyt ekana rankkasi jatkokäsittelyyn 207. 35mm 1.8 oli mukana ilman että käytin sitä kertaakaan.  Siinä meneekin tovi, mutta olipa komea loman aloitus.
Laitan tähän threadiin linkkiä, kun saan gallerian nettiin.

     

Terveiset Kevolta ja Kuivin reitiltä. Viikon reissu tuli tehtyä komeissa maisemissa. Kuvauksellisesti oli vähän kehnot säät: joko täysin aurinkoista tai sitten harmaan tihkusateista, mutta jotenkin silti tuli otettua melkein 1000 kuvaa. Ei voi paljon valittaa, jos elokuun vikalla viikolla on + 20 astetta lämmintä. 

Mukana oli seuraava kameravarustus:
40D
18-55mm f/3.5-5.6 IS
50mm f/1.8
70-200mm f/4L IS
36mm loittorengas
jalusta + kuulapää

50mm ja loittorengas jäivät käyttämättä ja jalustaa käytin vain kerran. Jalustan olisi voinut jättää pois, koska 1,6 kg on aika iso paino kantaa turhan takia.

18-55mm ja 70-200mm olivat käytössä suunnilleen yhtä paljon. Erityisesti sopulikuvauksessa nopeasti tarkentava tele oli tosi hyödyllinen.