Luonto- ja luontokuvafoorumi

Lainaus tuosta Juhan viestistä“Morenian hiekan nosto jatkuu puiston alueella ihan normaalisti, kuten arvata saattoi.”
Voisiko joku valaista minua, mihin tämä perustuu? Luonnonsuojelulaki kieltää maa-ainesten oton kansallispuistojen alueella ja Hallituksen lakiesityksessä ei ole minkäänlaista poikkeusesitystä pykälään joka tuon kieltää. Outoa jos noin on…

Eipä pidä tuokaan tieto paikkaansa.

Yksi alueen tavoitteista on ollut pohja-alueiden, siis kutualueiden suojelu ja varmistaa kalojen lisääntymismahdollisuus.

Kansallispuistoissa maanotto on kielletty, eikä Selkämeren kansallispuistoon ole poikkeuslupaa myönnetty.

Tässä nähdään hyvin, että puistoa suunnitelleiden tiedot kalojen lisääntymisestä ei ole oikein ajan tasalla. Puistoalue on tulossa ulkomerelle ja siellä ei yksikään suomessa esiintyvä kala laji kude.
Melko hatara selitys siis kyseessä.

Mihin tämä väittämä nyt sitten perustuu, ettei ulkomerellä mikään kala kude?????

Paljolti se perustuu ihan omiin kokemuksiin 30 vuoden merellä kalastamisen jälkeen.
Kalat vaatii tietyn veden lämpötilan kuteakseen ja harvoin ulkosaaristossa se nousee niin korkeaksi pinta vettä lukuunottamatta, että kutu ylipäätänsä onnistuisi.
Pääasiallinen syy varmaan on kuitenkin kalojen perimässä menevä vaiston varainen liikkuminen/kerääntyminen tietyille kutu paikoille rannikon tuntumaan.
Tarkastellaan asiaa kala lajeittain.
Lohi sekä taimen nousee makeaan veteen kutemaan, kuten varmaan tiesitkin.
Ahven nousee mataliin rannikon lahtiin kutemaan ja osa nousee pieniin puroihin ja jokiin.
Särjet/särki kalat pääasiassa nousee myös samoihin puroihin ja jokiin, kuin ahvenetkin.

Haut vaeltaa tiettyihin joki suistoihin, kuten merikarvian sekä kokemäen jokien suisto alueille.
Osa kutee myös isompien saari ryhmien välisissä lahdissa, kuten ouran saaristossa merikarvian edustalla.(- 5km -) Joka tapauksessa, hauki vaatii laajoja matalia kaislikoita kuteakseen.

Silakka kutee muutamissa lahdissa, keskimäärin alle 3 metrin vesissä, kuten pjelaxin lahdella närpiössä.
Kuha vaeltaa rannikon sameisiin ja mataliin lahtiin, mutta osa nousee myös vaikkapa kokemäen jokeen ja palaa sieltä noin viikkoa ennen juhannusta.
Ainut jonka käytöstä en tunne on silli, eli iso silakka. Se voi hyvinkin kutea kylmemmissä vesissä.
Siika kutee lahdissa, joissa on hienoa hiekkaa, kuten porin yyterissä.
Made kutee rannikon lahdissa olevilla matalikoilla ja näistäkin osa nousee jokiin.
Siinäpä ne sitten olikin, tärkeimmät kala lajit.

Näkyy tulevan vielä lisää lievennyksiä puiston suhteen. Kalan kasvattajille näköjään sittenkin varataan puiston itä osasta reilut 12 000 hehtaaria.
Hylkeen pyyntikin näköjään jatkuu ennallaan, vaikka vielä alku viikkosta sain toisenlaista tietoa.
Ammatti kalastajat saavat ilmeisesti jatkaa kalastustaan rihtniemen-santakarin alueilla. Tämä ei vielä tosin ole täysin varmaa, mutta melko ilmeistä. Tilannetta katsotaan sitten heidän osaltaan 5 vuoden jakson jälkeen uudelleen.

Koska puiston yksi tarkoitus on parantaa lintujen pesintää näillä ulko luodoilla, niin se tarkoittaa tietysti pienpetojen pyytämistä.
Tämä tulee olemaan mielenkiintoinen asia. Mikäli villi pohjola haluaa rahastaa tässä kohdassa, niin pienpedot saa olla rauhassa. Rannikon pyytäjät ei lähde ulkomeren tuntumaan urheileen.

Lainaus tuosta Juhan viestistä“Morenian hiekan nosto jatkuu puiston alueella ihan normaalisti, kuten arvata saattoi.”
Voisiko joku valaista minua, mihin tämä perustuu? Luonnonsuojelulaki kieltää maa-ainesten oton kansallispuistojen alueella ja Hallituksen lakiesityksessä ei ole minkäänlaista poikkeusesitystä pykälään joka tuon kieltää. Outoa jos noin on…

Eipä pidä tuokaan tieto paikkaansa.

Yksi alueen tavoitteista on ollut pohja-alueiden, siis kutualueiden suojelu ja varmistaa kalojen lisääntymismahdollisuus.

Kansallispuistoissa maanotto on kielletty, eikä Selkämeren kansallispuistoon ole poikkeuslupaa myönnetty.

Tässä nähdään hyvin, että puistoa suunnitelleiden tiedot kalojen lisääntymisestä ei ole oikein ajan tasalla. Puistoalue on tulossa ulkomerelle ja siellä ei yksikään suomessa esiintyvä kala laji kude.
Melko hatara selitys siis kyseessä.

Mihin tämä väittämä nyt sitten perustuu, ettei ulkomerellä mikään kala kude?????

Paljolti se perustuu ihan omiin kokemuksiin 30 vuoden merellä kalastamisen jälkeen.
Kalat vaatii tietyn veden lämpötilan kuteakseen ja harvoin ulkosaaristossa se nousee niin korkeaksi pinta vettä lukuunottamatta, että kutu ylipäätänsä onnistuisi.
Pääasiallinen syy varmaan on kuitenkin kalojen perimässä menevä vaiston varainen liikkuminen/kerääntyminen tietyille kutu paikoille rannikon tuntumaan.
Tarkastellaan asiaa kala lajeittain.
Lohi sekä taimen nousee makeaan veteen kutemaan, kuten varmaan tiesitkin.
Ahven nousee mataliin rannikon lahtiin kutemaan ja osa nousee pieniin puroihin ja jokiin.
Särjet/särki kalat pääasiassa nousee myös samoihin puroihin ja jokiin, kuin ahvenetkin.

Haut vaeltaa tiettyihin joki suistoihin, kuten merikarvian sekä kokemäen jokien suisto alueille.
Osa kutee myös isompien saari ryhmien välisissä lahdissa, kuten ouran saaristossa merikarvian edustalla.(- 5km -) Joka tapauksessa, hauki vaatii laajoja matalia kaislikoita kuteakseen.

Silakka kutee muutamissa lahdissa, keskimäärin alle 3 metrin vesissä, kuten pjelaxin lahdella närpiössä.
Kuha vaeltaa rannikon sameisiin ja mataliin lahtiin, mutta osa nousee myös vaikkapa kokemäen jokeen ja palaa sieltä noin viikkoa ennen juhannusta.
Ainut jonka käytöstä en tunne on silli, eli iso silakka. Se voi hyvinkin kutea kylmemmissä vesissä.
Siika kutee lahdissa, joissa on hienoa hiekkaa, kuten porin yyterissä.
Made kutee rannikon lahdissa olevilla matalikoilla ja näistäkin osa nousee jokiin.
Siinäpä ne sitten olikin, tärkeimmät kala lajit.

Silakalla on eri aikaan kutevia populaatioita. Keväällä kutevat yleensä rannikolla ja saaristossa. Syksyllä kutevat silakat juuri tuolla “ulkomeren” matalikoilla.

Siian kutupaikkoina ulkomatalikot ovat tunnettuja (lukuunottamatta vaellussiikaa joka nousee jokiin, kuten mainitsemasi lohi ja meritaimen).

Ulkomerellä lisääntyviä kaloja ovat näiden lisäksi mm. kilohaili, kivinilkka, härkäsimppu, pikkutuulenkala sekä harjus (nämä merikutuiset kannat erittäin harvinaisia).
(Sekä meillä Perämerellä maiva eli muikku…)

Tyypillisiä rannikolla ja lahdissa kutevia ovat särkikalat, kuore, hauki, kuha ja ahven.

Nimenomaan nämä ulkomatalikot ovat tärkeitä kutualueita useille kalalajeille, sekä samalla olennaisia syönnösalueita myös rannikolla kuteville lajeille.

Ps. Perämerellä ahven kutee myös n.20 km päässä rannikosta Suurhiekan matalikolla…

Olet oikeassa, silakka kutee tosiaan jaksottain, muistaakseni kolmeen eri ajankohtaan.
Jätin nuo eksoottisemmat kalat väliin tarkoituksella, koska ne ei kuulu urheilu kalastajien saalis valikoimaan sattumia lukuunottammatta.
Meriharjus kutee tosiaan aika ulkona, mutta käsittääkseni niitä esiintyy vain ouran saaristossa. Kyseessä on tosi pieni populaatio.
Siika vaatii aina hieno hiekkaisen pohjan kutu paikakseen eikä sellaisia ainakaan ole tiedossani ulkomeren tuntumassa.
Ainut merkittävä laji mainitsemistasi on tuo kilohaili.
Sen kuteminen on minulle outo. Olen liikkunut melko paljon kalasatamissa, eikä niitä ole tullut vastaan edes siellä.
Aikoinaan merkittäväkin kala laji on turska. Sen kutu tapahtuma on minulle myös outo. Sen veikkaan tapahtuvan ulkomerellä.
Jos kala lajeja oikeasti halutaan suojella, niin se ei vaadi varsinaista kansallispuistoa. Kaikilla sääädöksillä ja rauhoituksilla hoituisi sama ja paljon halvemmalla.
Suomen omat toimenpiteet olisi kuitenkin riittämättömiä. Mukaan olisi saatava kaikki ranta valtiot.

Lainaus tuosta Juhan viestistä“Morenian hiekan nosto jatkuu puiston alueella ihan normaalisti, kuten arvata saattoi.”
Voisiko joku valaista minua, mihin tämä perustuu? Luonnonsuojelulaki kieltää maa-ainesten oton kansallispuistojen alueella ja Hallituksen lakiesityksessä ei ole minkäänlaista poikkeusesitystä pykälään joka tuon kieltää. Outoa jos noin on…

Eipä pidä tuokaan tieto paikkaansa.

Yksi alueen tavoitteista on ollut pohja-alueiden, siis kutualueiden suojelu ja varmistaa kalojen lisääntymismahdollisuus.

Kansallispuistoissa maanotto on kielletty, eikä Selkämeren kansallispuistoon ole poikkeuslupaa myönnetty.

Tässä nähdään hyvin, että puistoa suunnitelleiden tiedot kalojen lisääntymisestä ei ole oikein ajan tasalla. Puistoalue on tulossa ulkomerelle ja siellä ei yksikään suomessa esiintyvä kala laji kude.
Melko hatara selitys siis kyseessä.

Mihin tämä väittämä nyt sitten perustuu, ettei ulkomerellä mikään kala kude?????

Paljolti se perustuu ihan omiin kokemuksiin 30 vuoden merellä kalastamisen jälkeen.
Kalat vaatii tietyn veden lämpötilan kuteakseen ja harvoin ulkosaaristossa se nousee niin korkeaksi pinta vettä lukuunottamatta, että kutu ylipäätänsä onnistuisi.
Pääasiallinen syy varmaan on kuitenkin kalojen perimässä menevä vaiston varainen liikkuminen/kerääntyminen tietyille kutu paikoille rannikon tuntumaan.
Tarkastellaan asiaa kala lajeittain.
Lohi sekä taimen nousee makeaan veteen kutemaan, kuten varmaan tiesitkin.
Ahven nousee mataliin rannikon lahtiin kutemaan ja osa nousee pieniin puroihin ja jokiin.
Särjet/särki kalat pääasiassa nousee myös samoihin puroihin ja jokiin, kuin ahvenetkin.

Haut vaeltaa tiettyihin joki suistoihin, kuten merikarvian sekä kokemäen jokien suisto alueille.
Osa kutee myös isompien saari ryhmien välisissä lahdissa, kuten ouran saaristossa merikarvian edustalla.(- 5km -) Joka tapauksessa, hauki vaatii laajoja matalia kaislikoita kuteakseen.

Silakka kutee muutamissa lahdissa, keskimäärin alle 3 metrin vesissä, kuten pjelaxin lahdella närpiössä.
Kuha vaeltaa rannikon sameisiin ja mataliin lahtiin, mutta osa nousee myös vaikkapa kokemäen jokeen ja palaa sieltä noin viikkoa ennen juhannusta.
Ainut jonka käytöstä en tunne on silli, eli iso silakka. Se voi hyvinkin kutea kylmemmissä vesissä.
Siika kutee lahdissa, joissa on hienoa hiekkaa, kuten porin yyterissä.
Made kutee rannikon lahdissa olevilla matalikoilla ja näistäkin osa nousee jokiin.
Siinäpä ne sitten olikin, tärkeimmät kala lajit.

Silakalla on eri aikaan kutevia populaatioita. Keväällä kutevat yleensä rannikolla ja saaristossa. Syksyllä kutevat silakat juuri tuolla “ulkomeren” matalikoilla.

Siian kutupaikkoina ulkomatalikot ovat tunnettuja (lukuunottamatta vaellussiikaa joka nousee jokiin, kuten mainitsemasi lohi ja meritaimen).

Ulkomerellä lisääntyviä kaloja ovat näiden lisäksi mm. kilohaili, kivinilkka, härkäsimppu, pikkutuulenkala sekä harjus (nämä merikutuiset kannat erittäin harvinaisia).
(Sekä meillä Perämerellä maiva eli muikku…)

Tyypillisiä rannikolla ja lahdissa kutevia ovat särkikalat, kuore, hauki, kuha ja ahven.

Nimenomaan nämä ulkomatalikot ovat tärkeitä kutualueita useille kalalajeille, sekä samalla olennaisia syönnösalueita myös rannikolla kuteville lajeille.

Ps. Perämerellä ahven kutee myös n.20 km päässä rannikosta Suurhiekan matalikolla…

Olet oikeassa, silakka kutee tosiaan jaksottain, muistaakseni kolmeen eri ajankohtaan.
Jätin nuo eksoottisemmat kalat väliin tarkoituksella, koska ne ei kuulu urheilu kalastajien saalis valikoimaan sattumia lukuunottammatta.
Meriharjus kutee tosiaan aika ulkona, mutta käsittääkseni niitä esiintyy vain ouran saaristossa. Kyseessä on tosi pieni populaatio.
Siika vaatii aina hieno hiekkaisen pohjan kutu paikakseen eikä sellaisia ainakaan ole tiedossani ulkomeren tuntumassa.
Ainut merkittävä laji mainitsemistasi on tuo kilohaili.
Sen kuteminen on minulle outo. Olen liikkunut melko paljon kalasatamissa, eikä niitä ole tullut vastaan edes siellä.
Aikoinaan merkittäväkin kala laji on turska. Sen kutu tapahtuma on minulle myös outo. Sen veikkaan tapahtuvan ulkomerellä.
Jos kala lajeja oikeasti halutaan suojella, niin se ei vaadi varsinaista kansallispuistoa. Kaikilla sääädöksillä ja rauhoituksilla hoituisi sama ja paljon halvemmalla.
Suomen omat toimenpiteet olisi kuitenkin riittämättömiä. Mukaan olisi saatava kaikki ranta valtiot.

Kaikkien kalalajien suojelu lienee tärkeää? Eikä pelkästään urheilukalastajien tai ammattikalastajien saaliskalat.
Elinympäristöjen suojelu (kansallispuisto) on varmaankin paras konsti näitten “eksoottisten” ja merkityksettömien lajien kannalta. Itämeren monimuotoisuudelle jokaisella lajilla on merkitystä.

Siika ei kyllä kude pelkällä hiekkapohjalla vaan vaati kutualustaansa karkeampaa soraa ja kiviä. Vastakuoriutuneet siian poikaset taas siirtyvät nopeasti näille hiekkapohjille ruokailemaan ja kasvamaan.

Kilohaili kutee pintavedessä ulapalla. Vuoden 2009 kilohailisaalis Suomessa oli n. 23 000 tonnia josta selkämeren osuus 19%. Kilohaili tulee etupäässä silakantroolauksen “sivusaaliina”. Kaippa sieltä joku kilohailikin löytyy kun tarkkaan kattelee silakka saaliita

Huomenta. Olet oikeassa, kaikkien kala lajien suojelu on tärkeää. Mutta, tuloksien seuraaminen on vain arpomista. Vuodet ei ole niin sanotusti veljeksiä, kuten sanotaan. Tulee kato vuosia ja välistä hyviä vuosia. Kukaan ei pysty sanomaan, kuinka laajalti kala lajit vaeltelee elämänsä aikana. Lohista tiedetään paljon, mutta ei niistäkään tarpeeksi.
Niistä tiedetään muun muassa sellainen piirre, että reilusti alle puolet siitä massasta, joka ohittaa esim. porin edustan, jatkaa pohjoisen jokiin kutemaan. Jo ennen oulua reilut puolet sujauttaa jostain kumman syystä länteen, ruotsin rannikolle ja hajaantuu heidän jokiinsa kutemaan.
Lohi kantoja on kaksi ja ne poikkeaa toistaan huomattavasti. Toinen, niin kutsuttu neva joen kanta pyörii koko kesän helsingin ja ahvenanmaan väliä.
Toinen kanta, siis pohjoisen joissa syntynyt kanta tulee jostain ja painelee länsi rantaa ylös ja jakautuu kahdeksi eri massaksi.

Siika kantoja on useita ja tunnen lähinnä järvissä elävien kutu käyttäytymisen. Tåmä ns. pered siika kutee aina hienoissa hiekkaisissa lahdissa, joskus loka-marraskuussa.
Merellä elävien kantojen kaikkia kiemuroita en täysin tunne, se on myönnettävä. Tiedän tai tunnen vain muutamia lahtia tuolta länsi rannalta, joissa on syksyisin erinäisiä rajoituksia esim verkko pyynnin suhteen, ja juuri nimenomaan siian kudun vuoksi.
Ulkoa mereltä ei pitäisi löytyä hiekka pohjia mistään. Luodot ja lahdet siellä ovat kivikkoisia, ainakin luvia-merikarvia välisellä aluella, jonka tunnen paremmin. Uudestakaupungista löytyy ainakin vähä vehaiselta pienehköjä alueita, joissa on hiekka pohja. Mutta, kumpikaan vehaisista ei kuulu vielä ulko saaristoon.

Tämä kilohaili taitaa joutua valta osin minkin rehuksi, joten siinä mielessä se on tärkeä laji.
Neuvottelut kalastuksen osalta ovat vielä kesken, niitä ” viilataan” vielä pitkään. Näyttää siltä, että ammattikalastajille tulee lisää myönnytyksiä. Nyt on alettu puhumaan sillä äänen sävyllä, että asia menee takuulla kaikille perille.