Luonto- ja luontokuvafoorumi

Juha Mieto /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kanerva otti mun mielestä yhren oleellisen asian esille: nämä merimetsot. Nehän on tuhonnu siellä saaristos mettät täysin. Niitä Tšernobylkään ei tuhonnu niin törkiän näkööseksi, eli mä katton vielä suuremmaksi haitaksi sen ku itte sen saastuttamisen. Sitte, ku merimetsoki kuulemma on niin viisas ja jopa viisaampi ku ihmiset, se äkkiä vaistoaa, että tämä on meirän reviiriä. Muuta kantaa mä en halua tähän negatiivises puoles ottaa muuta ku juuri tämän, että ku kansallispuisto perustetahan, sen pitääs olla hedelmä, mutta tämä on mätäpaise.

Mä toivoisin arvoisalta ympäristöministeriltä myös paneutumista siihen, tämä menöö vähän ulkopuolelle, mutta haja-asutuskeskuksiin näitä jätevesihommia, ne ei saastuta yhtään mitään, jos ne silloin tällöin käy prytistämäs sinne pyttyyn.

Lähde jossa kosolti muutakin mielenkiintoista luettavaa:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_78_2010_ke_p_5.shtml

     

“Ilkka Kanerva /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Pyydän kaikkia edustajia käyttämään mahdollisuutta käydä paikan päällä katsomassa, minkälaista jälkeä tekevät luonnolle merimetsot ja niiden, tietysti luonnon kiertokulussa, aiheuttamat vaikutukset, mitä ne tekevät siellä.”

Olisiko ainakin edustaja Miedon syytä suksia sinne merelle katsomaan perässähiihtäjä Kanervan kera, kuinka kamalalta siellä saaristossa näyttää ja miten merimetsot ovat tuhonneet sen totaalisesti.

Itse liikun merellä paljon ja vuodessa kertyy useampia retkiviikkoja yhteensä, enkä jostain syystä ole havainnut tätä täydellistä katastrofia. Toki merimetsoja näkee nykyään runsaasti, mutta niiden vaikutus saaristoon on lähes olematon. Pesimäluodot ovat pieniä kallioluotoja, joissa saattaa kasvaa muutama puu. Onhan ne toki pystyyn kuolleita ulosteesta, mutta sillä ei ole mitään merkitystä saariston ulkomuotoon.

Birdlifen laskennoissa Suomessa oli 2009 48 merimetsoyhdyskuntaa, siis koko merialueella. Ei voi kuin ihmetellä, kuka nämä tiedot on lobannut Kanervalle ja Miedolle ja muutamalle muullekkin keskustapoliitikolle. Ja kun niitä totuutena vielä kailotetaan eduskunnassa, niin eikö kansanedustajille tosiaan ole mitään vastuuta omista puheistaan? Ei näköjään.

     

Ite ku olen vaan saalistanu kuvaa sekä videota saaristomeren k-puistossa niin kyllä, kuten Teemukin sanoi, saa etsimällä etsiä tuota “täystuhoa” ainakin sillä alueella. Ja kuten todettua, kyllä merimetsoja näkyy aikalailla, kuten muitakin lintuja. Kuulostaa vaan niin oudolta noi salkkuherrojen höpötykset…

(offtopic)
Mitä tänään luin niin Brasilia viskoo 160Me parissa vuodessa savannin suojeluun, kun meillä lakkautusuhan alla on ainoa luontokeskus (Saaristomeren k-puiston luontokeskus sinisimpukka) - kun salkkuherrat nakuttaa laskinta omilla laskimillaan..(/offtopic)

     

“Ilkka Kanerva /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Pyydän kaikkia edustajia käyttämään mahdollisuutta käydä paikan päällä katsomassa, minkälaista jälkeä tekevät luonnolle merimetsot ja niiden, tietysti luonnon kiertokulussa, aiheuttamat vaikutukset, mitä ne tekevät siellä.”

Olisiko ainakin edustaja Miedon syytä suksia sinne merelle katsomaan perässähiihtäjä Kanervan kera, kuinka kamalalta siellä saaristossa näyttää ja miten merimetsot ovat tuhonneet sen totaalisesti.

Itse liikun merellä paljon ja vuodessa kertyy useampia retkiviikkoja yhteensä, enkä jostain syystä ole havainnut tätä täydellistä katastrofia. Toki merimetsoja näkee nykyään runsaasti, mutta niiden vaikutus saaristoon on lähes olematon. Pesimäluodot ovat pieniä kallioluotoja, joissa saattaa kasvaa muutama puu. Onhan ne toki pystyyn kuolleita ulosteesta, mutta sillä ei ole mitään merkitystä saariston ulkomuotoon.

Birdlifen laskennoissa Suomessa oli 2009 48 merimetsoyhdyskuntaa, siis koko merialueella. Ei voi kuin ihmetellä, kuka nämä tiedot on lobannut Kanervalle ja Miedolle ja muutamalle muullekkin keskustapoliitikolle. Ja kun niitä totuutena vielä kailotetaan eduskunnassa, niin eikö kansanedustajille tosiaan ole mitään vastuuta omista puheistaan? Ei näköjään.

Moro Teemu. Pistä kommenttis suoraan Miedolle ja Kanervalle itselleen. Sillä voi yllättävästi olla vaikutusta. (.(JavaScript must be enabled to view this email address), .(JavaScript must be enabled to view this email address)).

Noh ainakin Mietoon. Kanerva taitaa olla jo niin syvällä, että se on jo menoa.

     

Kiitokset hyvästä ideasta Antti!

Liitän oheen lähettämäni viestit kyseisille herroille ja jään mielenkiinnolla odottamaan vastauksia!

Hyvä kansanedustaja Juha Mieto,

Viitaten eduskunnan puheenvuoroihin tiistaina 7. syyskuuta 2010, kiinnitin huomioni teidän puheenvuoroon merimetso-ongelmasta.

En tiedä kuinka paljon olette Suomen merialueisiin tutustunut, mutta itse liikun merellä paljon ja vuodessa kertyy useampia retkiviikkoja yhteensä, enkä jostain syystä ole havainnut tätä täydellistä katastrofia. Toki merimetsoja näkee nykyään runsaasti, mutta niiden vaikutus saaristoon on lähes olematon. Pesimäluodot ovat pieniä kallioluotoja, joissa saattaa kasvaa muutama puu. Onhan ne toki pystyyn kuolleita ulosteesta, mutta sillä ei ole mitään merkitystä saariston ulkomuotoon.

Birdlifen laskennoissa Suomessa oli 2009 48 merimetsoyhdyskuntaa, siis koko merialueella.

Rehevöitymisen vaikutuksen olen itse huomannut jo kaksikymmentä vuotta sitten, siis paljon aiemmin merimetsojen saapumista Suomeen. Nykyisin ongelma on vain pahentunut ja konkreettisimmin sen olen havainnut, kun kuvaan vedenalaiskuvia ja videota saaristossa. Näkösyvyys merialueilla on romahtanut muutamassa vuosikymmenessä ja ehdottomasti varmimmin rannikkoalueilla sen havaitsee jokien suiden läheisyydessä, sekä maatalousvoittoisilla alueilla.

Toivon, että ottaisitte tulevaisuudessa nämä realiteetit huomioon, kun hoidatte työtänne ja kun Itämeren suojelemiseksi tehdään päätöksiä.

Kunnioittaen,

     

Hyvä!

     

Pist Teemu infoo jos joku apulainen tai itte Hra Mild vastaa..

     

Pist Teemu infoo jos joku apulainen tai itte Hra Mild vastaa..

Voi olla, että saan odotella aika kauan vastauksia…   Mut ilmoittelen kyllä, jos ihme tapahtuu.

     

Hyvin toimittu.

     

Hieman yllättävää, että olikin Kanerva, joka vastasi. En tosin mitään tolkkua saanut vastauksesta.

Tervehdys !

En ole lainkaan eri mieltä kanssanne. Johtopäätökset vaan ovat kokolailla erilaiset.

Joten. Jos luonnonsuojeluun suhtauduttaisiin yhtä leväperäisesti, että vain muutama kallioluoto kyseessä, ei se kestäisi yhdenkään suojelijan argumentaatiossa. Ovathan saarten tuhot totaalisia, ei mitään elämää, ei kasvi- eikä eläinkunnassa. Täydellinen aavemaa, kaikkine sivuvaikutuksineen.  Myös ihmiselle monin eri tavoin.

En hae ääri-ilmiöitä, mutta menkääpä kysymään mitä harmia nämä linnut aiheuttavat paikalliselle väelle, jos meille vain osan elämäänsä siellä viettävistä emme välittäisikään.

Tunnen ilmiön ja toivon, että voimme suhtautua asiaan mahdollisimman avoimin silmin, ottaen huomioon ettei mitään väestöryhmää voi jättää meidän leväperäisyytemme takia maksamaan meidän aiheuttamia kustannuksia.

Ilkka Kanerva

     

No ei tuosta mitään tolkkua ota Erkkikään… ajatelkaa tälläisillä aivoilla johdetaan tätä maata! Nyt kaikki Luontotuvan jäsenet ehdokaslistoille niin kunnallis- kuin eduskuntavaaleissakin, mie ainakin äänestän teitä kaikkia!

     

...ajatelkaa tälläisillä aivoilla johdetaan tätä maata! ...

Bingo!

     

Täällä pikkasen hiljaista asian suhteen mutta toisaalla on hieman jatkettua jo, eli Teemun blogissa. Jos tuvassa ei jaksa turinoida tästä asiasta, kommenttia tänne:

http://teemukoppa.blogspot.com/2010/09/keskustelua-merimetsoista-ilkka.html

     

Sosiaalisessa mediassa vastaantullut tieto, jota uskon enemmän kuin sataa kansanedustajaa:

Tilanne on todellla se, ettei Saaristomeren kp:ssa ole enää tänä kesänä pesinyt yhtään merimetsoa. Viime vuonna kaksi koloniaa tuhottiin laittomasti ja mahdollisesti tänä vuonnakin häirintä voi selittää näiden kahden luodon täydellisen hiljenemisen. Molemmilla pesi parhaimmillaan kymmeniä merimetsoja.

Nauvon pääsaarten eteläpuolella ei niin ikään tänä vuonna maakunnassamme onnistunut ilmeisesti yksikään merimetso tuottamaan poikasia. Kaikista Varsinais-Suomen merimetsoista ehkä noin 90% pesii viidellä eri luodolla tai saarella. Näistä kolme on periaatteessa samaa kolniaa kun ovat niin lähellä toisiaan.

Ihmisen tuhotoimien lisäksi merimetsoja on mennyt tänä vuonna taas enemmän ja enemmän merikotkien kitaan.

     

No ei tuosta mitään tolkkua ota Erkkikään… ajatelkaa tälläisillä aivoilla johdetaan tätä maata! Nyt kaikki Luontotuvan jäsenet ehdokaslistoille niin kunnallis- kuin eduskuntavaaleissakin, mie ainakin äänestän teitä kaikkia!

Jos mä lähen tohon rundiin, niin lupaatko äänestää?

     

Jos lähtee Timokin, niin saat kaksi ääntä, jos omaasi ei lasketa.

     

Jos lähtee Timokin, niin saat kaksi ääntä, jos omaasi ei lasketa.

No täytyy sanoa etten lähtisi näillä eväillä ja taidoilla tohon “seikkailuun” vaikka olisikin ruutia…

     

No ei tuosta mitään tolkkua ota Erkkikään… ajatelkaa tälläisillä aivoilla johdetaan tätä maata! Nyt kaikki Luontotuvan jäsenet ehdokaslistoille niin kunnallis- kuin eduskuntavaaleissakin, mie ainakin äänestän teitä kaikkia!

Jos mä lähen tohon rundiin, niin lupaatko äänestää?

Ollaan valitettavasti eri vaalipiireissä...

     

Joka hiemankin on perehtynyt merimetsoihin, niin tietää, että juuri Porin edustalla löytyy pesimäluotoja ihan useampi. Muualla rannikolla ja merialueilla ei vastaavaa sitten olekkaan. Pesimäluodot on erittäin helppo laskea lentokoneesta, joten Birdlifen 2009 laskentojen luulisi pitävän hyvinkin tarkasti paikkaansa. 48 yhdyskuntaa, jotka pesivät 70 luodolla. Saaristossa on n. 91000 saarta ja luotoa, niin aika helppo päätellä vaikka ei olisi ikinä paikalla käynytkään, miten suuri vaikutus on saariston maisemaan.

Hieman ihmettelen muitakin tosiseikkoja edellisestä kirjoituksesta. Mistään en ole kuullut, että haahkojen väheneminen liittyisi millään tapaa merimetsojen määrään, vaan haahkakannan vähenemistä on pidetty luonnollisena kannanvaihteluna. Juurihan haahkakanta on runsastunut nykysiin lukuihin, joten olisi mielenkiintoista tietää, mihin tutkimukseen tieto perustuu. Ruokkilinnut, mitkä ovat eniten kärsineet minkin leviämisestä saaristoluontoon ovat sitä vastoin oppineet hyödyntämään merimetso-yhdyskuntia ja ryhtyneet pesimään samoissa yhdyskunnissa saaden turvaa merimetsoilta, jotka pystyvät puolustautumaan minkiltä.

Ammattikalastajien leivän viemisestä sen verran, mitä tilastot kertovat. Merimetsohan syö kalastettavista lajeista jonkin verran ahventa ja pienissä määrin kuhaa. Valtaosa ravinnosta koostuu särkikaloista. Ammattikalastajien määrä on laskenut vuodesta 1980 1800:sta vuoden 2009 650:n kalastajaan. Samaan aikaan ahvenen saalismäärät ovat kohonneet 80-luvun alun 250-500 000 kilosta 2000-luvun 850 000 kiloon. Kuhalla vastaavat luvut ovat 100-200 000 kilosta 400-700 000 kiloa. Lisäksi kannattaa huomioida, että esim. ahvensaaliista 96% saadaan Saaristomeren, Selkämeren sekä Merenkurkun alueelta, mitkä ovat myös merimetson suurimmat levinneisyysalueet.

Jäällekkään en kehottaisi menemään kovin pitkälle, sillä ainakin Suomenlahdella paksu lumikerros on paikoittain estänyt jäiden vahvistumisen.