Tervetuloa, Ole hyvä ja Kirjaudu tai Luo itsellesi tunnus
Luonto- ja luontokuvafoorumi
Olet täällä: Tuvan etusivu → Forum Home → Luonto ja me → Vaellus → Thread
Laavuruoka
Miks pitää tuppautua johonkin pöpelikköön syömään kun ravintolat on keksitty? 
Signature
Tee henkilökohtainen ratkaisu puhtaan ympäristön ja monimuotoisen
luonnon turvaamiseksi! Liity luonnonsuojeluliiton jäseneksi osoitteessa
http://www.sll.fi/lomakkeet/liity
Itä-Suomen luontoblogi http://isihmeet.blogspot.com/
Miks pitää tuppautua johonkin pöpelikköön syömään kun ravintolat on keksitty?
Juuri näin… *syö lehtipihviä maustevoilla ja lohkoperunoilla* 
Signature
Elokuvamusiikin säveltäjä, luonto/Videokuvaaja Uudeltamaalta.
http://www.pekkatarvainen.com/
http://www.youtube.com/user/ptarvain
http://www.ultimatesurvival.suntuubi.com/
Juu, mua ei oikeastaa ravintolat kiinnosta ja halvemmalla teen ite kotona parempaa ruokaa ja joka myös täyttää vatsani sekä tyydyttää perheen makuhermot Mutta tokkiinsa sinne voi mennä jos tykkää.
Signature
Kuivajauhelihaa, hivenen mausteita (jopa valmispussia) ja makaroonia.
Pasta bolognese on hetkessä valmis.
Kuivattu liha on muutoinkin mukavaa kannella ja helppoa valmistaa, teki siitä kastikkeen, pihvit, pullat tai mitä tahansa.
Lisäksi siitä saa pidemmänkin reissun päätteeksi energiaa ihan riittävästi. Kulkiessa syötäväksi matkaevääksi olen itse suosinut proteiinipatukoita, joissa energia tulee jostain muusta kuin sokerista. Näillä pysyy mukavasti jalka kulussa pidemmilläkin pätkillä ja taas paino on olemattoman pientä. Noi makkarahommat nyt on enemmän sellaisia joutotsuhauksia, kun oot viimesen palan nielassut ja kerran pieraset, on taas nälkä. Possun savustettu rasvakylki voittaa kanssa makkaran myös nuotiolla mennen tullen.
Suolattu sian läski sisältää eniten energiaa pienessä tilassa ja pannulla käristettynä maistuukin hyvältä. Sillähän ne entisajan tukkijätkätkin ankarissa olosuhteissa pitivät itsensä kunnossa.
No nötköttipurkki vaan auki ja lusikka käteen… Jos haluaa snobbailla niin vetää sen nötköttilihan siivuiks eli pihveiks ja paistaa pannulla retkikeittimellä.
Ei ole nötköttikään enää niin kuin ennen, vaan jotain v***n makkaramössöä. 80-luvulta muistan, kun nötkötti vielä oli ihan oikeata lihaa. Saako sellaista enää mistään? Isolla rahallakaan?
No nötköttipurkki vaan auki ja lusikka käteen… Jos haluaa snobbailla niin vetää sen nötköttilihan siivuiks eli pihveiks ja paistaa pannulla retkikeittimellä.
Ei ole nötköttikään enää niin kuin ennen, vaan jotain v***n makkaramössöä. 80-luvulta muistan, kun nötkötti vielä oli ihan oikeata lihaa. Saako sellaista enää mistään? Isolla rahallakaan?
Olet ikävä kyllä aikalailla oikeassa, purkin sisällöstä on väh. 20% silkkaa rasvaa… jonka tietenkin voi hyödyntää paistamisessa, mutta no Lundenin ja Tulip-sikanauta ainakin mielestäni ovat aika maukkaita ja vähärasvaisiakin. Mutta että oikeaa, purkkisäilöttyä lihaa ei taida mistään löytyä ellei Kylmäsellä tai Riipisellä ole valikoimissaan.
Signature
Mitä? Pitiks tähän kirjoittaa jotain viisastakin?
Ei, en ole luontokuvaaja. Minä vain kuvaan maisemia ja elikoita.
Parasta kaupallista purkkilihaa on Corner Beef. Ei tosin joka marketin hyllyssä tarjolla, mutta hintansa väärttiä. Corner beef kuului mm. Pertti Dunckerin maailmanpurjehdusreissujen perusruokatarvikkeisiin.
Tätä parempaa nopeaa ja helppoa lyhyen retken muonaa en oo vielä itse löytänyt. Maku hyvä ja kahvia keitellessä vähän vettä lainaa tähän niin avot. Sit kaffet päälle.
http://www.toro.no/index.php?mapping=300&id=12093&produkt;=
http://www.toro.no/index.php?mapping=300&id=12097&produkt;=
Signature
Olikohan joku tupalainen joka kertoi että menee yhden ja kahden päivän reissut ihan kahvin ja tupakan voimalla? Jos ei välttämättömyys ole tuo kokkailu luonnossa niin itse pitäisin homman mahdollisimman yksinkertaisena. Joskus luin eräästä elämäntapa pyöräilijästä joka nautti “ruokansa” pullosta juomalla jotain litkua mikä sisälsi kaiken tarpeellisen. 
Oishan tuo maksimaalista mutta nälkäsenä sitä ei nauti mistään. Ja itellä tuppaa ulkona tuo ruokahalu olemaan aina aktiivisempi. Oon joskus perheen kesken sanonut päiväpiknikeillä että se taitaa olla loppujen lopuksi ihan sama mitä sitä syö kun on ulkona poluilla, kun tuppaa lähes joka ruoka maistumaan puolet paremmalta kuin keittiössä nautittuna.
On sitä haltin huipulle eräät vieneet shampanjaa ja herkkuja repussaan ja toiset vihreenä kateudesta sitte nauttinu juomapullosta “pelkkää” energiajuomaa. Tämä tarina muualta kuultuna.
Signature
Oishan tuo maksimaalista mutta nälkäsenä sitä ei nauti mistään. Ja itellä tuppaa ulkona tuo ruokahalu olemaan aina aktiivisempi. Oon joskus perheen kesken sanonut päiväpiknikeillä että se taitaa olla loppujen lopuksi ihan sama mitä sitä syö kun on ulkona poluilla, kun tuppaa lähes joka ruoka maistumaan puolet paremmalta kuin keittiössä nautittuna.
On sitä haltin huipulle eräät vieneet shampanjaa ja herkkuja repussaan ja toiset vihreenä kateudesta sitte nauttinu juomapullosta “pelkkää” energiajuomaa. Tämä tarina muualta kuultuna.
Otin minäkin eukon kanssa Iisakkipäällä vuorokauden vaihtuessa konjamiinia kun eukko täytti vuosia.
Eipä siellä muita näkynyt.
Signature
Kukaan ei ole hyödytön,
aina voi olla edes huonona esimerkkinä.
Minä varaan usein retkille jotain herkkuja mukaan. Aamulla aamupalaksi nuotiolla on mukava paistaa vaikka lettuja. Lettutaikinan teen valmiiksi kotona ja pullotan tukevan muovipulloon. Se säilyy helposti viileänä vuodenaikana pari-kolme päivääkin. Lettuja voi maustaa joko marmeladilla tai hillolla ja usein mukana on minipullo jotain likööriä jota voi loruttaa vähän pannulle makua antamaan. Hillot ja marmeldit voi korvata luonnonmarjoilla, jos niitä on saatavilla. Letut käyvät myös iltaherkusta.
Toinen herkku jota minulla on usein mukana on jurgttimarjamysli tai omenakanelimysli. Sekoitan sitä puuron sekaan tai napostelen taukoeväänä sellaisenaan.
Melontaretkillä ei lisäpaino haittaa, mutta tilaa on rajallisesti. Niinpä puran kaikki kaupan pakkaukset kotona ja purkitan ne monikäyttöisiin rasioihin uudestaan. Kun rasia matkalla tyhjenee, voi niihin laittaa vaikka aamulla leirissä tehtyjä voileipiä matkaevääksi tai valmiiksi pilkottuja makupaloja matkaeväistä. Vaelluksille en rinkkaan koskaan pakkaa peltipurkkeja tai einesastioita. Aivan liian usein niiden jämiä löytääkin nuotiopohjilta, kun jätteitä ei jakseta kantaa takaisin kotia. Miksi siis kantaa niitä retkellekkään?
Signature
www.finntrek.kuvat.fi