Luonto- ja luontokuvafoorumi

Kyllä se kellojen soitto pitää järjestää jollain muulla tapaa kuin raiskaamalla tällainen kilpailu.

Onnitteluni kilpailun voittajalle ! Kuva ihan hyvä,omalla tavallaan.Mutta luonnosta se ei kerro mitään.Tai no..onhan siinä ihan selvästi vesisadetta.Ja jostain soraharjusta rouhitusta kivestä on asfalttikin tehty.Ilmaston muutoksesta kuva ei kerro mielestäni mitään,onhan Hesassa ollut ennenkin mustia jouluja,asuin siellä noin 40 vuotta ja siihen janaan mahtuu niin mustia kuin melkein valkoisiakin talvia/jouluja.Juujuu,ilmasto muuttuu,sitä ei voi kiistää.Huomaa sen täällä Pietarin itäpuolellakin.Tosin melkein 90 v naapurin ukko,joka on seurannut ammattinsakin puolesta ilmoja koko ikänsä,sanoi näiden “muutosten"olevan “hänen ikkääsä ennenni nähtyjä”
Mjahh,tästä asiasta vois kirjoitella pitkäänkin…
Vuoden luontokuvaksi outo valinta,onpa valintakriteerit mitkä vain.
HUOM! En ole osallistunut kilpailuun joten kateuteen ei mielipiteeni perustu.Laitoinpa vain ajatuksiani,minäkin.

Olisiko tässä sysäys “perinteisille” luontokuvaajille ottaa ja toimittaa kilpailuihin omaperäisempiä kuvia.

Sommittelusta: onkohan kuvaaja osannut käyttää muuta kuin keskimmäistä tarkennuspistettä tai tiennyt ylipäänsä mitään sommittelusta ja rajaamisesta. Tästä aiheesta olisi saanut otettua tasokkaammankin ruudun.

Toisaalta kuva kertoo myös paljon koko kisasta. Siitä on tullut koko Suomen näppäilijöiden kisa. Parveketta lähemmäksi luontoa ei enää päästä.

Ilta sanomia mukaillen ``Mitä ihmettä`` vai miten se oli. Tämäkö luontokuva, toki ihminen ja luonto mutta siltikin.
Ei voi ymmärtää.

Toisesta aiheesta: Tarja Halonen oli käymässä VLK-tapahtumassa eilen. Täytyy kehua itseäni, että olen nyt tavannut ja kuvannut kaikki Suomen elävät presidentit. Halosen tapasin tosin jo muissa yhteyksissä aiemmin.

Jee. On hienoa. Aplodeja?

Kyllähän tällaisen voittokuvan jälkeen luontokuvaaja tuntee olonsa naurunalaiseksi. “Etelä-Suomen talvi” - on voitu oikeastaan kuvata missä ja milloin tahansa. Nimi vain ajankohtaisesti vetoava ja turhaa selittelyä.
Teille, jotka vastalauseena ajattelette erota Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:stä suosittelen kuitenkin muita vaihtoehtoja. Jäseninä voitte ehkä vaikuttaa, jos haluatte. Eroamalla helpotatte hetkeksi vain omaa päätänne. Tiedän kokemuksesta. Nyt paras tapa vaikuttaa on luontokuvien kuvaaminen, julkaiseminen ja keskusteleminen aktiivisesti.
Kisan lopputulos on kuitenkin kerrassaan järkyttävä. Valokuva kuitenkin voitti kisan, tällä kertaa väärän kisan. Ikävä kyllä.

Eikös Sakari Nenye ole ollut jo aiempinakin vuosina esikarsintaa suorittava ”päätuomari”. Tällä kertaa hän oli käsittääkseni ensimmäistä kertaa myös koko kilpailun päätuomari. Korjatkaa jos olen väärässä. Herää joka tapauksessa kysymys miten paljon loisto-otoksia jo menneinä vuosina hän on esikarsinnan yhteydessä jo heitättänyt oppilaineen roskikseen. Esimerkiksi vuonna 2007 kuvien karsinta oli kaksivaiheinen. Rajun esikarsinnan suoritti Lahden Muotoiluinstituutin uusi opiskelijaryhmä opettajansa Sakari Nenyen johdolla osana heidän opiskeluaan! Vain opiskelijoiden suorittamasta levyraadista selvinneet muutamat semifinalistit lähetettiin päätuomarille. Otoksia, joita viime vuoden päätuomari Frans Lanting ei päässyt koskaan näkemään oli siis huikaiseva määrä. 

Suurin vaikuttaja Suomen luontokuvauksen ”uudelle suunnalle” on siis ollut vuodesta toiseen yksi ja sama mies, Sakari Nenye. Ei minulla ole mitään häntä vastaan, mutta ihmettelen miten yhdelle ja samalla henkilölle annetaan vuodesta toiseen niinkin merkittävä rooli vuoden luontokuvan valinnassa. Toivottavasti ensi vuosi tuo tähän muutoksen. Olisi myös kiva nähdä joku vuosi sekä karsijoina että päätuomarina suomalaisia ammattiluontovalokuvaajia, vaikka se merkitsisikin, että he itse eivät voisi sinä vuonna osallistua kilpailuun. Uskon, että se olisi äärimmäisen mielenkiintoinen “kokeilu”.

Kieltämättä hienoja kuvia on näinkin tullut menneinä vuosina palkituiksi. Ehkä se osoittaa sen, että Sakarin maulla on ollut hyvätkin puolensa kuvien esikarsijana, mutta päätuomarina hänen kuvallisen vaikuttamisen intohimonsa näyttävät olevan aivan jossain muualla kuin perinteisen (vrt. esim. Shell Wildlife Photographer of the Year) tai edes modernin (vrt. esim. National Geographicin tyyli) luontovalokuvauksen parissa.

Kovin väkinäiseltä tuntuu voittajakuva luontovalokuvakilpailussa niin kisan voittajakuvana kuin myös Ihminen ja luonto –sarjassa. Ei se minusta istu millään kumpaankaan. Edes vähimmäisvaatimus Ihminen ja luonto -sarjankin kuvalle tulisi olla että se sisältää kasveja/eläimiä oli ne sitten kuvattu ihmisen kera tai ilman. Jos se on tätä, koko sarja ”Ihminen ja luonto” tulisi korvata pikaisesti enemmän vahingon välttämiseksi tulevina vuosina esim. sarjalla ”Villi kaupunki/maaseutuluonto” (vrt. Wildlife Photographer of the Year:in sarjat ”Urban & Garden Wildlife” ja ”One Earth Award” sisältöehtoineen) tai jollain muulla vastaavalla määrittelyllä. Tällaisiinkin sarjoihin muuten olisi ollut mahdollista sijoittaa ongelmitta esim. viime vuoden Ihminen ja luonto –sarjan voittajakuva kaupunkirotasta asfalttipihalla makkaran kimpussa, mutta tämänvuotinen voittajakuva olisi kertaheitolla rajautunut koko kisasta pois.

Asiasta toiseen niin alle 14-vuotiaiden sarjan 13-vuotias voittaja antoi hienon haastattelun Nelosen uutisille, siitä kuinka hän oli kärsivällisesti puoli tuntia maannut varpaat jääsä maan pinnassa odottamassa otollista kuvaushetkeä! Siinä on selvästi suomalaisen luontokuvan tulevaisuuskin hyvällä mallilla, kun asenneta löytyy jo nuoresta pitäen!

Ja ei. Ei minunkaan mielestä oikea ratkaisu (ainakaan vielä) ole erota Suomen luontovalokuvaajista ja perustaa samalla niin uutta liittoa kuin kansallista luontovalokuvakilpailuakin tilalle, joskin hyviä muitakin luontovalokuvakilpailuja on jo Suomessakin …