Kuvissani yritän tuoda esille saariston erilaisuutta, sen luontoa ja ainutlaatuisuutta. Merenranta ei ole ainoastaan minulle kuvauspaikka, vaan myös rentoutumispaikka, missä voin nollata ajatukset, unohtaa arjen kiireet ja huolet.
Myös tätä puolta olen yrittänyt saada mukaan kuviini, mielenrauhaa ja yksinkertaisia pieniä sommitelmia.

© Teemu Köppä

© Teemu Köppä

Se, miten huonossa tilassa Itämeri on, huolestuttaa. Itselle ensimmäinen konkreettinen osoitus asiasta tapahtui 80-luvun loppupuolella, kun hyvänä kalapaikkana pitämältäni alueelta Kustavissa lakkasi tulemasta taimenta. Myös silakkaparvet oli kadonneet alueelta.
Paikallinen kalastaja kertoi syyn olevan meren kukkimisen. Aluksi ajattelin hänen keksineen koko asian pitääkseen vapaa-ajan kalastajat loitolla, mutta paljon myöhemmin tajusin asian todellisen puolen. Sinilevä oli saapunut Vuosnaisiin.

© Teemu Köppä

© Teemu Köppä

Viimeiset kaksi kesää ovat olleet positiivinen yllätys sinilevän suhteen, mutta varsinkin mennyt kesä muiden levien suhteen ei. Vedenalaiskuvausta on haitannut todella paljon runsaat levämääräät. Monin paikoin rakkolevä on joutunut rihmalevien peittämäksi, mikä tuhoaa pohjan rakkolevämetsiä. Rakkolevää on ennen esiintynyt aina kahdentoista metrinkin syvyydessä, mutta nykyään sitä tuskin tapaa enään kuutta metriä syvemmästä. Valon puute kun estää nykyään yhteyttämisen ja tuhoaa kasvit syvemmistä vesistä. Myös Meriajokasniityt kärsii kovasti rehevöitymisestä.

© Teemu Köppä

© Teemu Köppä

Hauskasti laineissa vellova Ahdinparta voi sen sijaan valitettavan hyvin. Se on selkein rannalta havaittava rehevöitymisen merkki.

© Teemu Köppä

Esimerkkinä karulta erämaajärveltä otettu kuva, mistä voi verrata, miltä Itämerenkin pitäisi näyttää sävyiltään ja ehkä se vielä joskus tuolta näyttääkin. Ei valitettavasti vaan minun elinaikana.

© Teemu Köppä

Teksti ja kuvat: © Teemu Köppä
Teemun kuvaajaesittely:
http://www.luontokuvaajat.net/index.php/kuvaajat/esittelyt/teemu-koeppae/